Jonin kolumni: Superfinaalin loppuarvio

Share |

Maanantai 24.4.2017 - Teksti: Joni Hildén Kuvat: Juhani Järvenpää, Anssi Koskinen, Salibandyliiga


Superfinaali 2017 on nyt saatu päätökseen ja on aika vetää yhteen, mitä siellä oikein tapahtui. Mestaruudethan matkasivat Tampereelle, kuten tiedämme. Classic teki historiallisen tempun, ottamalla mestaruuden sekä naisissa että miehissä.

Classicin_fanit.jpg

Edellisen kerran tuplamestaruus on voitettu vuonna 1990-91, jolloin SC Dalmac juhli miehissä ja naisissa mestaruutta. Siitä on kulunut aikaa jo 26 vuotta, joten olihan se jo aikakin osua samalle seuralle molemmat mestaruudet.

Lähellä se mestaruuksien osuminen on ollut ennenkin ja nimenomaan Classicin toimesta. Keväällä 2007-2008 Classic oli miehissä toinen ja naisissa mestari. Vuonna 2013-2014 Classic oli finaalissa sekä miehissä ja naisissa, jääden molemmissa sarjoissa kakkoseksi.

Classicin_naisten_vaihtopenkki.jpg

Viime keväänä NST pilasi Classicin tuplasuunnitelmat, kun miehet nappasivat historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden ja naiset jäivät kakkoseksi. Kaikki tämä korjaantui tänä keväänä, kun Classic juhli mestaruutta molemmissa sarjoissa.

Ilo oli Classicin leirissä ylimmillään, kuten arvata saattaa ja molemmat joukkueet osallistuivat miesten pelin jälkeen kentällä tapahtuneeseen juhlintaan. Hopeajoukkue EräViikinkien poistuttua kentältä, lähti naisten mestarit mukaan juhlaan.

Pelillisesti asiat on nyt periaatteessa käsitelty, tosin se on sanottava, että tänä vuonna ei miesten finaalista tullut samanlaista pannukakkua kuin viime vuonna oli. Lähellä se tosin oli, kun Classic löysi toisessa erässä maalijyvän ja iski viisi maalia EräViikinkien verkkoon.

Pylsy_koittaa_maalia.jpg

Toinen erä oli myös naisten finaalissa se ratkaiseva tekijä, sillä siinä tulevat mestarit menivät menojaan. Silti pelit olivat tiukahkoja ja mahdollisuudet voittoon periaatteessa säilyivät molemmissa otteluissa loppuun saakka.

Ohjelmasta odotettiin enemmän

Pelillisesti ei voi siis olla pettynyt Superfinaalin antiin. Siihen voi olla pettymys, että tunnelma ei noussut sille tasolla kuin olisi voinut kuvitella. Kaikkihan muistavat vielä täpötäyden Hartwall Arenan MM-kisoista 2010. Silloin oli meininkiä, mutta nyt ei päästy edes lähelle sitä.

Ehkä voi olla liian kova vaatimus odottaa samanlaista tunnelmaa seurajoukkueiden kohdatessa, mutta kannustus hallissa oli aika vähäistä. Ajoittain sitä kuului, mutta ei tarpeeksi. Tämänkin kisan voitti Classic, valitettavasti näin on todettava, näin EräViikinkien miehenä.

Mahdollisuudet fanijoukkojen vuoropuheluun olivat olemassa ja sellaista kaipaisi enemmän salibandykatsomoihin. Toivottavasti vielä tulisi sellainen päivä, kun katsomot pullistelisivat katsojista ja fanaattinen huuto raikuisi.

Roope_Salminen.jpg

Mitä taas tulee oheisohjelmaan, niin Roope Salminen juontajana oli toimiva ratkaisu, vaikka ei se nyt ihan salibandyn ylijohtavan Toni Lötjösen veroinen ollut. Huom! Ylijohtavaa nuoleskeleva kommentti oli lahjonnan tulosta. Millä Ylijohtava lahjoi, sitä ei paljasteta.

Ainoa asia, mikä itseäni häiritsee suunnattomasti, on Amanda Harkimon tunkeminen näihin karkeloihin. Ensinnäkin Harkimoa ei tunnu kiinnostavan edes vähää alusta olla paikalla ja toiseksi salibandypiireistä löytyy huomattavasti parempi tiskijukkia kuin tämä reality-tähti.

Amandaa_ei_kiinnosta.jpg

Tämän vuoden Superfinaalille voi antaa loppuarvosanaksi kouluasteikolla 4-10 arvosanan 8. Ei se kiitettävä ollut, mutta hyvän puolelle kyllä mennään.

Avainsanat: Muut


Kommentit

24.4.2017 2:42  Julle

Harkimo oli kyllä yksi näistä flopeista. Jotain ohjelmaa on hyvä olla, mutta kyllä se peli on se juttu. Yksi esiintyjä - siinä se. Pari biisiä tauoilla ja siinä se, konsertit erikseen. Taipaleen pimputtelutkin aika väkinäistä täytettä.

Salminen oli ihan ok. Lötjösen itsensä brändäys on jo nähty. Ihan oikein ymmärrä koko juttua, tai miten yhden miehen show palvelee lajia?

Katsojia reilut 9500 ja se on kyllä ihan hieno lukema. Ensi vuonna lienee se viimeinen ja sitten paras seitsämästä käyttöön. Hyvä, että kokeiltu tätäkin, nyt tiedetään.

Kuten jutussa mainittu, tunnelma oli kyllä heikko. Me nyt vaan ei olla huutajia ja pelille heittäytyjiä. Taputetaan kun tulee maali tai juontaja käskee..


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini